Little Accomplishments

Sometimes, especially when you feel exhausted with life, it’s good to stop and look around. Concentrate on the positive. And see the things that we’ve accomplished instead of all that we still have on our to do lists.

Toisinaan, erityisesti silloin jos elämä tuntuu hengästyttävältä, on hyvä pysähtyä ja katsoa ympärilleen. Keskittyä positiivisuuteen. Ja nähdä saavutukset tehtävälistojen sijaan.

Maggie from the blog Dreaming of Guatemala has been doing these Little Accomplishments posts for some time now and I have admired her positivity in them. Here is my SAHM version of little accomplishment and as Maggie says it: “Let’s celebrate all of life’s joys – no matter how small!”

Maggie blogista Dreaming of Guatemala on tehnyt kirjoituksia pienistä saavutuksistaan jo jonkun aikaa ja mä olen ihaillut hänen positiivisuuttaan etäältä. Tässä tulee mun kotiäitiversio näistä pienistä saavutuksista. Niin kuin Maggie sen sanoo: “juhlistetaan elämän pieniä iloja – riippumatta siitä, kuinka pieniä ne ovatkaan!”

It’s only Tuesday but this week I have already… On vasta tiistai mutta tällä viikolla olen jo…

Bought the first Christmas presents! There was a move out sale in one book store and I found some children’s book classics that I got for all of my children. And my sister’s children. And my godson. And.. ok, that was it.

Ostanut ensimmäiset joululahjat! Kirjakaupassa oli muuttomyynti ja löysin joitain lastenkirjaklassikkoja, jotka ostin kaikille meidän lapsille. Ja siskon lapsille. Ja kummipojalle. Ja.. no ok, siinäpä se olikin. 

Harvested the first zucchinis! I told you before (here) that I have hard time keeping my plants alive. But I have found the one plant that survives even at my care. It’s zucchini! My mother planted me a small zucchini sapling this spring and told me to water it well. I didn’t water it. Even once. But thank you rainy summer! I have so many zucchinis I don’t know what to do with them.

Keräsin ensimmäiset kesäkurpitsat! Kerroin aiemmin (täällä), että en tahdo saada millään pidettyä mun kasveja elossa. Nyt olen kuitenkin löytänyt kasvin, joka selviää jopa mun hoidossa. Se on kesäkurpitsa! Äiti istutti meidän pihaan kesäkurpitsan taimen keväällä ja sanoi, että muista vain kastella. En kastellut. Kertaakaan. Mutta kiitos sateinen kesä! Saatiin tosi paljon kesäkurpitsaa. Pitää vaan keksiä, mitä näistä kaikista tehdään. 

Cooked two healthy meals for the family. I mean two out of two days is quite good? At this point of my life, cooking well is not always an option. But here it is, as a proof, my simple chicken salad.

Kokkasin kaksi terveellisestä ateriaa perheelle. Kaksi kahdessa päivässä on aika hyvä, eikö niin? Nykyisessä arjessa ei oikeasti terveellisiä ruokia ehdi aina tehdä, joskus mennään kalapuikoilla. Mutta tässä on todiste, mun simppeli kanasalaatti.

Picked some chanterelles. I have been wanting to go mushroom picking for a month now and today I finally got to the forest. Ok, I had only 15 minutes and I only found some handfuls of them but they were a great base for my second healthy meal of the week which was vegetarian pasta. (I know, pasta may not be the healthiest choice but it didn’t have any cream or other unhealthy ingredients in it)

Keräsin myös kanttarelleja. Oon halunnut mennä kantarellimetsään jo kuukauden mutta tänään vihdoin pääsin. Kieltämättä se oli vaan vartti ja löysin vaan pari kourallista mutta ne kävi hyvin viikon toiseen terveelliseen ateriaan, joka oli vegepasta. (Tiedän joo, että pasta ei ole kaikista terveellisin vaihtoehto mutta tässä ei kuitenkaan ollut kermaa tai muuta epäterveellistä)

Downloaded an app called Momzie. It’s like a Tinder for moms. 😀 I have been chatting with some very nice moms there. It’s such a great idea and a great way to meet new mom friends nearby.

Latasin sovelluksen nimeltä Momzie. Se on niin kuin äitien Tinder. 😀 Olen jutellut muutamien mukavien äitien kanssa siellä. Tämä sovellus on hauska idea ja kiva tapa tutustua muihin lähistöllä oleviin äiteihin.

 

Emptied the laundry basket. It’ll be full in an instant again but I have been doing soooo much laundry the past days that at least at this moment I can say, it’s empty!

Tyhjensin pyykkikorin. Toki se täyttyy hetkessä mutta olen pessyt niiin paljon pyykkiä tässä pari päivää, että ainakin just tällä hetkellä voin todeta, se on tyhjä!

Found some great stuff from sale and flea market! Finding high quality clothes for a low price always makes me unbelievably happy!

Löysin tosi hyviä juttuja alesta ja kirpparilta! Laadukkaiden vaatteiden löytäminen edukkaaseen hintaan saa mut uskomattoman hyvälle tuulelle!

Please let me know your little accomplishment! Jaa ihmeessä omat pienet saavutuksesi!

Have a lovely week! Mukavaa viikkoa!

Mannamaria

Ooh, Shiny!

I shared some of these photos before but here’s a story behind them. Sea view is something that always caughts my eyes. Commuting to work I see the sunrise over the sea every morning and I never get bored to that. I have taken hundreds of similar photos of the sea from the same bus stop. I get excited about the sea and the sunrise, take photos and then realize that I have taken the same photos over and over again. 😀

Jotkut näistä kuvista jaoinkin jo aiemmin mutta nyt tulee myös stoori niiden takaa. Tykkään merestä. Jään aina tuijottamaan merinäköalaa, jos sellaisen huomaan. Työmatkallani ihailen merta ja vuodenajasta riippuen myös auringonnousua joka aamu enkä kyllästy siihen koskaan. Mulla on varmasti satoja samanlaisia kuvia siitä auringonnoususta siltä samalta bussipysäkiltä. Ensin mä innostun siitä, napsin kuvia ja hetken päästä tajuan, että mulla on jo niitä samoja kuvia vaikka kuinka paljon.

When I get to decide a place for a date night or a hangout with friends I always choose a place by the seaside.

Sillon kun on mun vuoro päättää paikka treffeille tai voin vaikuttaa ystävien illanviettopaikkaan, valitsen aina merenrantapaikan.

Little while back we had a date with my husband and I chose this place called Nokkalan Majakka in Espoo. First we had dinner and while we were finishing our drinks we saw a small ferry come to the pier. We asked if we could get to some island with the ferry but they said we would sure get to some island but he was going for his last circle around the islands so if we went to some island we wouldn’t get back.

Vähän aikaa sitten me oltiin miehen kanssa treffeillä Nokkalan Majakassa Espoossa. Ensin syötiin ja just kun oltiin lopettelemassa juomia, huomattiin että laituriin tuli sellainen pieni saaristovene. Me kysyttiin, että pääseekö sillä vielä jonnekin saareen ja saatiin vastaus, että pääsee toki mutta enää ei pääse pois, koska hän oli tekemässä viimeisen lenkkinsä.

Since it was a date, we were not busy and we had already had our dinner, so we hopped on to the ferry and got a sightseeing island tour for free. (Though that might have been an error)

Me oltiin treffeillä, joten kiirettä ei ollut, oltiin jo syöty, joten hyppäsimme lauttaan ja lähdimme saarikierrokselle. Se ei edes maksanut mitään. (Joskin siinä saattoi myös tapahtua virhe)

I love (and miss) that kind of small ex tempore things we used to do before kids. Here are some photos from our sightseen tour!

Mä niin tykkään (ja samalla ikävöin) tän tyyppisiä pieniä ex tempore juttuja, joita me tehtiin ennen lapsia usein. Tässä hieman kuvia meidän turistikierrokselta.

This is my take on to the weekly photo challenge.

Greetings! Terkuin

Mannamaria


My favorite: GUGGUU (kids clothing)

2017-17-08-21-52-40

Ok, so I had decided long time ago that I wouldn’t talk about brands in this blog. If I don’t have collaboration with any brands, I shouldn’t talk about them either. Right? 

No niin, olin siis päättänyt jo kauan sitten, etten ota brändejä käsittelyyn tässä blogissa. Jos en tee yhteistyötä minkään brändin kanssa, ei minun pitäisi tuoda niitä esiinkään? Vai? 

I write this because I really like kids’ clothing, brands and products. I have chosen to this post series those companies that I use myself and like the most. We are no fashionistas and I can’t buy everything that I want but I buy some and try to find others from online sales groups and flea markets. Now is the time when companies release their new Autumn/Winter collections. I wait for them. I look through them. I talk about them with friends. But I’m not sure if I should bring my love for kids’ clothing and products to this blog? Or should I leave this to other forums?

Kirjoitan tämän, koska aidosti pidän lastenvaatteista, -brändeistä ja -tuotteista. Olen valinnut tähän sarjaan niitä brändejä, joita käytän itse ja joista tykkään eniten. Meidän perheessä ei aina pukeuduta viimeisimpien trendien mukaan. Minulla ei ole varaa ostaa kaikkea mitä haluaisin mutta ostan jotain ja yritän löytää muita netin myyntiryhmistä ja kirppareilta. Tähän aikaan vuodesta yritykset julkaisee syksyn ja talven mallistojaan ja mä odotan niitä innoissani, selaan into piukassa ja pölisen kavereiden kanssa siitä, mistä tykätään eniten. En ole kuitenkaan varma pitäisikö minun tuoda näitä asioita blogiin vai jättää muille foorumeille?

The brands that I thought of featuring are Finnish since I’m most familiar with them. They are ethical, they have nice story behind them and the products are of good quality. They are some of my favorite brands. Please let me know what you think of this kind of posts.

Brändit, joista ajattelin puhua ovat suomalaisia, eettisiä, niillä on kiva tarina takanaan ja tuotteet ovat laadukkaita. Nämä on on suosikkibändejäni. Kertokaa ihmeessä, mitä mieltä olette tämän tyyppisistä postauksista!

The first collection that I will talk about comes from Gugguu.

Ensimmäinen mallisto tulee iki-ihanalta Gugguulta. 

This slideshow requires JavaScript.

I fell in love with Gugguu in 2014 when my first son was born. The brand was new, the first collection had been launched in 2013, and it was very hip. What I really liked about them was their bright colors. Earlier I had been really bummed to see the limited choice of colors in boys’ clothing. Everything seemed to be blue and grey and very dark. Gugguu’s colors were bright and happy. My all time favorite color from them has been beautiful lemon.

Ihastuin tähän brändiin vuonna 2014, kun ensimmäinen lapseni syntyi. Yhtiö oli uusi, ensimmäinen mallisto oli julkaistu vasta edellisenä vuonna ja se oli välittömästi menestys. Gugguussa ihastuin ensimmäisenä heidän kirkkaisiin väreihinsä. Olin ollut harmistunut siihen asti siitä, että pojille tuntui olevan tarjolla vain sinistä ja harmaata tummina sävyinä. Gugguun värit olivat kirkkaat ja iloiset. Tähän asti suosikkivärini heiltä onkin ollut heleä lemon.

One of my favorite product from Gugguu are their slim tricot pants. The pants are comfortable material but the cut is slim so they look stylish. My boy also loves them!

Yksi suosikkituotteistani on aina ollut heidän trikoohousunsa. Housut on mukavat jalassa mutta kapea leikkaus on tyylikäs. Poika tykkää niistä kovasti.

My absolutely favorite products from Gugguu are their accessories, beanies especially. I have beautiful light lemon cotton beanies for the babies for autumn and I think I will buy merino wool ones for winter. They look amazing in my opinion!

Ihan suosikkituote on kuitenkin Gugguun asusteet, lähinnä pipot. Mulla on keltaiset puuvillapipot nyt syksylle vauvoille ja valkoinen vanhemmalle ja yritän löytää merinovillaiset talven varalle. Nämä on minusta hurjan hienot!

This slideshow requires JavaScript.

In this autumn collection they use colors like vanilla, lilac, smokey blue, grey and mauve. I love those colors surprisingly much. Ok, they are quite traditional after I just said how they have other colors than blue and grey for boys but this time it’s very fresh. Especially mauve and smokey blue caught my eyes as you can see from tho pictures I chose here.

Tämän syksyn väreinä on vanilla, lilac, smokey blue, grey ja mauve. Tykkään näistä väreistä yllättävänkin paljon. Ne on kieltämättä aika perinteiset, kun juuri pääsin sanomasta että alunperin ihastuin heidän väreihinsä. Erityisesti smokey blue ja mauve on mieleeni, kuten kuvista näkyy.

Wednesday they had the first drop of their merino wool products. When I tried to get to the website I had to queue! And it was hours after the launch. The products are very popular and sell out fast but I’m not quick when it comes to making decisions. I have to wait and see what is left little later when I have decided what I’d want from this collection.

Keskiviikona, kun heillä oli ensimmäinen merinovillatuotteiden droppi, jouduin jonottamaan, että pääsin edes nettisivuille sisään. Olin siellä kuitenkin tunteja malliston julkaisun jälkeen. Suositut tuotteet myydään nopeasti loppuun mutta itse en osaa tehdä nopeita päätöksiä tämäntyyppisistä asioissa. Mun pitää vielä miettiä, mitä oikeasti haluan ja toivoa, että niitä on vielä jäljellä kun olen valmis tekemään päätöksen.

All photos are from gugguu.com with permission.

Kaikki kuvat ovat Gugguun ja julkaistu luvan kanssa.

What do you think of this collection? It’s odd to look at these winter photos while it’s still summer!

Mitäs tykkäätte tästä mallistosta? Onpa outoa katsoa näitä talvikuvia, kun vielä on niin kesäistä!

I’m always looking for new practical yet beautiful brands to follow so please share your favorite!

Etsin aina käytännöllisiä mutta tyylikkäitä uusia brändejä seurattavaksi, joten jaa ihmeessä suosikkisi!

Have a lovely day! Mukavaa päivää!

Mannamaria

 

To anyone expecting twins, part. 2

I wrote a post called “to anyone expecting twins” three months ago when the twins were three months old. Now when I read it, it makes me smile. I’ll write a new one here and probably smile at this one later on as well.

Kirjoitin tekstin “to anyone expecting twins” kolme kuukautta sitten, kun kaksoset olivat kolmen kuukauden ikäisiä. Sen lukeminen hymyilyttää nykyään. Kirjoittelen tähän uuden version ja todennäköisesti hymyilen tälle sitten taas myöhemmin.


People will ask lots of questions. But it’s not annoying unless you let it be. You will learn the best way that works for you to react to them. Some like to get sarcastic, some get annoyed and leave the situation quickly. I think that questions like “are they twins?” “can I take a look?” are more conversation openers than anything else. With only one child I usually opened conversation by asking “how old is your child?”. Asking if they’re twins is pretty much the same in my opinion.

This being said, there are uncomfortable situations that you should be prepared to react to. For example I don’t want any stranger to touch my small babies (with their dirty hands) and if anyone tries that they’ll get a strong reaction from me. With one baby no one ever tried to touch him!

And also one time a stranger took a photo of them without asking me. I was so shocked in that situation that she got away with it without me saying anything but next time I’ll be more alert and prepared.

Speaking of the next time.. the older the twins get, the less people pay attention to us. I went to a flea market the other with only my baby girl and no one stared at us. No stranger came to talk to us and I couldn’t hear any one talking about us. It felt strange and it reminded me that this period when people come to talk us and ask questions and tell their own twin stories that seem never ending, is very short. Let’s not waste time getting annoyed by it. I may even miss it soon.

Ihmiset kyselevät kysymyksiä. Mun mielestä se ei ole ärsyttävää, ellei sen anna olla. Jokainen oppii oman parhaan tapansa reagoida näihin kysymyksiin ja kommentteihin. Jotkut vastaa sarkastisesti ja toiset ärsyyntyneesti lähtien tilanteesta mahdollisimman pian. Itse ajattelen, että kysymykset kuten “onko ne kaksoset?” “Saanko katsoa?” on tarkoitettu enemmänkin keskustelun avaajiksi kuin miksikään muuksi. Silloin kun mulla oli vain yksi lapsi, avasin itse keskustelun usein kysymällä lapsen ikää. Jos joku kysyy kaksosuudesta, se on mun mielestä hyvin samantyyppinen tilanne.

Tämän sanottuani pitää todeta, että epämukaviakin tilanteita tulee ja niihin on hyvä miettiä oma suhtautumisensa etukäteen. En esimerkiksi halua kenenkään tuntemattoman ihmisen koskevan mun pieniin vauvoihin (likasilla käsillään) ja jos joku yrittää, reagoin kyllä nykyään voimakkaasti. Yhden vauvan kanssa kukaan ei yrittänyt koskea häntä!

Kerran myös tuntematon ihminen nappasi kuvan kaksosista kysymättä lupaa. Olin niin järkyttynyt siinä tilanteessa, etten osannut edes reagoida mutta seuraavalla kerralla olen kyllä valppaana.

Seuraavasta kerrasta puheenollen… mitä vanhemmaksi kaksoset tulevat, sitä vähemmän meihin kiinnitetään huomiota. Yhtenä päivänä kävin kirpparilla vain tyttövauva mukanani eikä kukaan tuijottanut meitä. Kukaan ei tullut juttelemaan enkä kuullut kenenkään puhuvan meistä. Se tuntui omituiselta ja muistin taas, että oikeastaan tämä aika kun ihmiset tulevat juttelemaan ja kertovat loputtomia kaksostarinoitaan on todella lyhyt. Ei siitä kannata ärsyyntyä. Sitä saattaa tulla pian jo ikävä.


You may easily feel inadequate with twins. Holding them and comforting them at the same time isn’t easy at least when they’re small babies. The other one has to wait his or her turn in many occasions and even if they say that twins will learn to wait for their turn, they learn it by crying out loud for good many times.

What really helped me during those moments was remembering that even if in that particular situation they had to wait (alone, poor little ones), they will have the other sibling closer to them than any singleton will ever have their sibling. And I don’t meant that singletons can’t be really close, of course they can have tight relations, but twins can have their sibling right next to them in the same group when they go to kindergarten or school or take other big steps on their life path. They’ll always have a friend who is going through the same age and phase at the same time.

So even if they have to wait alone little now and then because of the other sibling, they will have a huge support in each other later in life.

As small babies when they both wanted to be held at the same time, I sometimes put them in the same cot facing each other and they calmed down looking at each other. Now it doesn’t work any more since they grab at each other’s face or roll over and kick the other one to the head or bite the other one’s finger. It always ends up to a massive cry.

Kaksosten kanssa tulee helposti riittämätön olo. Niitä ei ole helppo pitää sylissä ja lohduttaa samaan aikaan. Toisen pitää odottaa vuoroaan usein ja vaikka sanotaan, että kaksoset oppivat odottamaan vuoroaan, he oppivat sen itkemällä monet kerrat lohduttomasti, kun sisarukselta vaihdettiin ensin vaippa tai toinen pääsi ensin syliin.

Se, mikä minua on auttanut noissa tilanteissa on itseni muistuttaminen siitä, että vaikka näissä tietyissä tilanteissa heidän pitää odottaa (yksinään, voi pienet), heillä on kuitenkin sisarus lähempänä kuin yksösillä ikinä voi olla. Enkä tarkoita nyt sitä, etteikö yksössisarukset voisi olla hyvin läheisiä, tottakai voivat, mutta kaksosilla on toisensa esimerkiksi kun he aloittavat päiväkodin tai koulun ihan siinä samassa ryhmässä. Heillä on aina lähellä ystävä, joka on juuri samanikäinen ja käy läpi samaa kehitysvaihetta.

Joten vaikka he joutuvat vauva-aikana odottamaan sisaruksensa takia toisinaan, on heillä toisissaan valtava tuki myöhemmin. Isossa kuvassa he varmaankin jäävät voitonpuolelle läheisyysasiassa, kun saavat sitä toisiltaan niin paljon.

Kun he olivat aivan pieniä vauvoja ja halusivat olla molemmat sylissä yhtä aikaa, hoksasin jossain vaiheessa laittaa ne pinnasänkyyn katselemaan toisiaan. He rauhoittuivat usein siinä köllötellessään. Enää se ei oikein toimi, koska he tarttuvat toisiaan naamasta, kääntyvät ympäri ja potkivat toisiaan päähän tai purevat vaikkapa sormesta. Yritykset päättyvät aina valtavaan parkuun.


Accept any help you can get. This one I wrote already on the previous post and I’m glad I realized it already when I wasn’t too tired. With a heavy fatigue I’m not sure if I would have had the strength to search possibilities of getting help from the city. We’ve had a nanny helping every week, and my mother in law has come monthly for a couple of days. Now we have a nurse student coming for a training period and we’ve had friends and family helping regularly.

I’m not going to say that we could not have made it without them. It’s insulting for anyone who doesn’t get help. We would have made it even without any help (and so will you if you have to) but boy am I glad we got it.

Don’t worry about messy home. Everyone will understand. Invite them in anyways.

Ota vastaan kaikki apu, mitä voit saada. Tämän kirjoitin jo viime postauksessa ja olen niin tyytyväinen, että ymmärsin tämän jo ennen kuin olin ihan loppuunväsynyt. Jäätävissä univeloissa en olisi jaksanut alkaa selvitellä, mistä voisi saada apua. Meillä on tosiaan ollut lastenhoitaja joka viikko, anoppi on käynyt muutaman päivän kuukausittain. Nyt on tulossa opiskelija harjoittelemaan ja lisäksi on ystäviä ja perheenjäseniä ollut apuna tarpeen mukaan.

En tahdo sanoa, etteikö oltaisi selvitty ilman apuakin. Se on loukkaavaa niitä kohtaa, jotka eivät apua saa. Oltaisiin varmasti selvitty (ja niin selvitä sinäkin jos täytyy) mutta oon mä kyllä kiitollinen kaikesta avusta mitä ollaan saatu.

Älä murehdi kodin siisteydestä. Kaikki ymmärtävät kyllä. Kutsu apu sisään jokatapauksessa.


I wish I could tell you more general advice for twin life but twins are usually as individual as singletons. Some sleep well, eat well and develop as they should, others have their challenges.

But here is something I’d like to say to you:

Don’t worry, it will go well,
You can do it  and
You are enough, just try your best.

Have a nice week!

Mannamaria

P.s These photos are from our date last week.

Osaisinpa kertoa muita yleisiä neuvoja kaksosarkeen mutta kaksoset ovat yhtä yksilöllisiä kuin yksösetkin. Toiset nukkuvat ja syövät hyvin sekä kehittyvät niin kuin pitää, toisilla on oman haasteensa.

Tämän haluaisin kuitenkin sanoa sinulle:

Älä huoli, hyvin se menee,
Selviät kyllä ja
Sinä riität, yritä vain parhaasi.

Mukavaa viikkoa!

Mannamaria

P.S. Kuvat ovat viime viikon treffeiltä.

First signs of autumn

There it is. Autumn. Lurking behind the corner. Sending its first signs. Whispering “Here I am. You don’t see me yet but here I am coming. Sooner than you’d think.”

In some parts of Finland school started today. Most pupils will start their school year on Thursday. Even if this doesn’t impact my life, with small children, in a way it’s been built to my dna. That is, the summer is over when the school starts.

N went back to kindergarten after a long summer holiday. In the spring I felt bad at times when we decided that he’d go there even since I’m at home with the babies. Now I think it’s good for him. He goes there 3 days a week. He can play with his friends and has more activities when it comes to arts&crafts, gymnastics or musical education than I could ever offer him at home with the small babies. And he likes to go there. He’s now in the group of big children age 3-5. He’s very proud to be big. 

I have also been preparing for autumn and winter for some weeks now when it comes to clothing. Ok, something I bought already last winter but now I have been going through our stuff. What do we have? What do we need? What sizes we’ll use during the cold season?

This year we had good summer sales. I bought lots of good stuff with great discounts. I have also made great findings from self service flea markets, Facebook sale groups and online market places. I have found most of the things that we need but there are still some items on my list. For example, I’m looking for another pair of Stonz and an overall from the baby box.

Many kid’s fashion brands have also released their AW collections and I have looked them through wishing I was a millionare. I think many brands have very nice collections this autumn! I thought of making a post series of my favorite Finnish (and maybe Nordic) kids’ brands and their new collections.

Today I went swimming in the morning when babies were with the nanny and N was at kindergarten. Sooooo refreshing!

Have a lovely week!

Mannamaria

Pärnu, Estonia – How was it for a family holiday?

I wrote you about our summer holiday plans here. As it turned out we ended up traveling in Finland and also went to Pärnu, Estonia by car for a couple of days.

We stayed there for only three nights since we thought it would be a tiny village with not much to do but if we went there again we would stay a full week. Not only because there is lots to do but also because when you get this caravan (family of five) all packed up and moving it would be worth to make the most of it and stay a couple more nights.

About Pärnu

Pärnu is the fourth largest city in Estonia with the total population of 40 000 inhabitants. It’s located in the southwestern part of Estonia little over 100 kilometers from the capitol, Tallinn. Pärnu is famous for being a rehabilitation and holiday resort and most of the tourist are Finns, Swedes and Russians.


Getting there

From Helsinki with a ferry and then drive. If you are feeling more adventurous or if don’t have children it’s also easy to reach by bus from Tallinn.

The ferry itself was part of the fun! Driving in there was exciting but the ferry has great facilities for families. We took the newest ferry Tallink Megastar that has started to operate only this year. It has good shopping facilities “largest mall on the Baltic Sea” and the children’s playroom was very good! It has surveillance cameras in there so parents can sit outside and monitor their kids from tv screens. Our son ran there first thing when we got to the ferry, got new friends and we could hardly get him out of there to drink or eat.

At the harbor we had gotten a “family”-tag to our windscreen and could skip the lines, made it to the front in the ferry (which meant that we got out fast) and they left us enough space to be able to move around with our twin stroller. If you are nervous about travelling by ferry, don’t be! They have organized it very well for families.


This is already from the Pärnu beach.

Where to stay?

Everyone said that Pärnu is so small village that all hotels are close to the center. Well.. it’s not that tiny. Our hotel was quite far away. The hotel itself was not bad. Our room was two floors which was beautiful but not the most practical solutions with children.

There are many hotels with spas and waterparks. Also Air bnb might be a good solution. If I went again I would look at them. During the holiday season Pärnu is quite expensive and it’s not easy to find good price-quality ratio in hotels.


Cows between the hotel called Tervise Paradiis and the sea.

What to do?

This was the surprising part! We thought that ok they have the beach and then they have waterparks and spas.

But the whole beach boulevard was filled with activities. Nothing spectacular, to be honest, but all in the same area and on holiday we had time to try it all. They had very nice playgrounds for children, mini golf, tivoli, carousel, bouncing castles, pedal go carts and more. With only three days we only got to the beach and this beach boulevard area and visited the Pärnu center. The beach itself was amazing by the way! The water was shallow and warm and perfect for small children. We were also lucky with weather. Sunny and warm weather every day. We could have spent every day at the beach.

If we’d had more time I would have liked to take a boat ride, visit an alpaca farm and go to Estonia’s largest theme park Lottemaa.


To eat?

This one I really don’t know. With the the older boy we have gone to the restaurants since he was two months old but with twins it feels stressful. That’s why we got our meals to go and ate at the parks which they have many and they are beautiful!

This was a stress-free solution which is always good on holidays.


Best in Pärnu?

It felt like a true summer city. People walked around in beach wear holding their swim rings. They were in a relaxed holiday mood. No one had to hurry anywhere. This was a location I could see myself going back to.

Have a lovely week end!

Mannamaria 

Twins 6 months – eating more, sleeping less

So they are 6 months old already! Many things are easier than before. We have finally figured out why the other baby was crying so much and have that under control.

They eat better and more all the time and we have started to give them some fingerfood along with the purees. Cucumber and banana have been great successes. Family dinners are getting a lot easier when they learn to sit in their own high chairs and can concentrate on their own food.

We gave up the pram and started using the stroller (it’s the same Bugaboo but still). They like it better since they can now see around. Ok, in this picture they sleep but you get the idea.

They laugh and take more contact to people around them. N loves it since now the babies respond to his funny faces and other attempts to play with them.

They have started to crawl and like being on the floor more than before. It makes it easier for me to do stuff when I don’t need to hold them all the time.

But here we get to the negative side of this all and it’s that they don’t sleep well anymore! Until now the boy usually woke up once or maybe twice a night to eat and then he continued sleeping. The girl has always waken up twice a night to eat but other than that slept full night. But now.. they eat 3 or 4 times a night each and also wake us up to put the pacifier back on multiple times. Needless to say we are tired. But we’ve been tired all year.

It’s just different. Before our days were hard when the other baby cried a lot and we had to carry him all the time. It was also very stressful when we could see that something was wrong but we couldn’t figure out what it was or how we could help him.

Now that our days are getting better our nights are getting broken. We know that it’s probably about learning to move. Learning new skills. In a way I would like to start some sleep training thing but then I think that what if due to the crawling they need more energy (=more food) than before? Maybe I’m not able to offer that during the day so they demand it in the night?

At the moment my plan is to increase the amount of solids during the day so that we can train them to sleep better as soon as possible if this phase continues for a long time.

Sleeping problems aside, we are doing good. Summer has been great! People complain about the weather but for me it’s been ok. I have learnt not to worry about it, not to spend my energy on this negativity.

At 6 months the twins:

  • smile, laugh and scream loudly
  • turn around and roll over. The boy also crawls.
  • In the morning they eat rice porridge with mango/pear/plum/apple puree, afternoon they have carrot/sweet potato/cauliflower/parsnip puree, then cucumber/carrot/banana/apple as a fingerfood and again rice porridge with fruit puree in the evening. They don’t always have this many solid meals but this is my plan at the moment.
  • they put everything in their mouth and teething toys are pop. Sophie la giraffe is our favorite!
  • they are learning to sit and we have put them in high chairs and a swing for couple of minutes every now and then.
  • they don’t sleep well and we’re thinking what to do about it. I hope it’s just a phase that will pass without further drama.

I welcome all tips concerning how to get babies to sleep! 🙂

Next post will about Pärnu, Estonia!

Have a lovely week!

Mannamaria