To anyone expecting twins, part. 2

I wrote a post called “to anyone expecting twins” three months ago when the twins were three months old. Now when I read it, it makes me smile. I’ll write a new one here and probably smile at this one later on as well.

Kirjoitin tekstin “to anyone expecting twins” kolme kuukautta sitten, kun kaksoset olivat kolmen kuukauden ikäisiä. Sen lukeminen hymyilyttää nykyään. Kirjoittelen tähän uuden version ja todennäköisesti hymyilen tälle sitten taas myöhemmin.


People will ask lots of questions. But it’s not annoying unless you let it be. You will learn the best way that works for you to react to them. Some like to get sarcastic, some get annoyed and leave the situation quickly. I think that questions like “are they twins?” “can I take a look?” are more conversation openers than anything else. With only one child I usually opened conversation by asking “how old is your child?”. Asking if they’re twins is pretty much the same in my opinion.

This being said, there are uncomfortable situations that you should be prepared to react to. For example I don’t want any stranger to touch my small babies (with their dirty hands) and if anyone tries that they’ll get a strong reaction from me. With one baby no one ever tried to touch him!

And also one time a stranger took a photo of them without asking me. I was so shocked in that situation that she got away with it without me saying anything but next time I’ll be more alert and prepared.

Speaking of the next time.. the older the twins get, the less people pay attention to us. I went to a flea market the other with only my baby girl and no one stared at us. No stranger came to talk to us and I couldn’t hear any one talking about us. It felt strange and it reminded me that this period when people come to talk us and ask questions and tell their own twin stories that seem never ending, is very short. Let’s not waste time getting annoyed by it. I may even miss it soon.

Ihmiset kyselevät kysymyksiä. Mun mielestä se ei ole ärsyttävää, ellei sen anna olla. Jokainen oppii oman parhaan tapansa reagoida näihin kysymyksiin ja kommentteihin. Jotkut vastaa sarkastisesti ja toiset ärsyyntyneesti lähtien tilanteesta mahdollisimman pian. Itse ajattelen, että kysymykset kuten “onko ne kaksoset?” “Saanko katsoa?” on tarkoitettu enemmänkin keskustelun avaajiksi kuin miksikään muuksi. Silloin kun mulla oli vain yksi lapsi, avasin itse keskustelun usein kysymällä lapsen ikää. Jos joku kysyy kaksosuudesta, se on mun mielestä hyvin samantyyppinen tilanne.

Tämän sanottuani pitää todeta, että epämukaviakin tilanteita tulee ja niihin on hyvä miettiä oma suhtautumisensa etukäteen. En esimerkiksi halua kenenkään tuntemattoman ihmisen koskevan mun pieniin vauvoihin (likasilla käsillään) ja jos joku yrittää, reagoin kyllä nykyään voimakkaasti. Yhden vauvan kanssa kukaan ei yrittänyt koskea häntä!

Kerran myös tuntematon ihminen nappasi kuvan kaksosista kysymättä lupaa. Olin niin järkyttynyt siinä tilanteessa, etten osannut edes reagoida mutta seuraavalla kerralla olen kyllä valppaana.

Seuraavasta kerrasta puheenollen… mitä vanhemmaksi kaksoset tulevat, sitä vähemmän meihin kiinnitetään huomiota. Yhtenä päivänä kävin kirpparilla vain tyttövauva mukanani eikä kukaan tuijottanut meitä. Kukaan ei tullut juttelemaan enkä kuullut kenenkään puhuvan meistä. Se tuntui omituiselta ja muistin taas, että oikeastaan tämä aika kun ihmiset tulevat juttelemaan ja kertovat loputtomia kaksostarinoitaan on todella lyhyt. Ei siitä kannata ärsyyntyä. Sitä saattaa tulla pian jo ikävä.


You may easily feel inadequate with twins. Holding them and comforting them at the same time isn’t easy at least when they’re small babies. The other one has to wait his or her turn in many occasions and even if they say that twins will learn to wait for their turn, they learn it by crying out loud for good many times.

What really helped me during those moments was remembering that even if in that particular situation they had to wait (alone, poor little ones), they will have the other sibling closer to them than any singleton will ever have their sibling. And I don’t meant that singletons can’t be really close, of course they can have tight relations, but twins can have their sibling right next to them in the same group when they go to kindergarten or school or take other big steps on their life path. They’ll always have a friend who is going through the same age and phase at the same time.

So even if they have to wait alone little now and then because of the other sibling, they will have a huge support in each other later in life.

As small babies when they both wanted to be held at the same time, I sometimes put them in the same cot facing each other and they calmed down looking at each other. Now it doesn’t work any more since they grab at each other’s face or roll over and kick the other one to the head or bite the other one’s finger. It always ends up to a massive cry.

Kaksosten kanssa tulee helposti riittämätön olo. Niitä ei ole helppo pitää sylissä ja lohduttaa samaan aikaan. Toisen pitää odottaa vuoroaan usein ja vaikka sanotaan, että kaksoset oppivat odottamaan vuoroaan, he oppivat sen itkemällä monet kerrat lohduttomasti, kun sisarukselta vaihdettiin ensin vaippa tai toinen pääsi ensin syliin.

Se, mikä minua on auttanut noissa tilanteissa on itseni muistuttaminen siitä, että vaikka näissä tietyissä tilanteissa heidän pitää odottaa (yksinään, voi pienet), heillä on kuitenkin sisarus lähempänä kuin yksösillä ikinä voi olla. Enkä tarkoita nyt sitä, etteikö yksössisarukset voisi olla hyvin läheisiä, tottakai voivat, mutta kaksosilla on toisensa esimerkiksi kun he aloittavat päiväkodin tai koulun ihan siinä samassa ryhmässä. Heillä on aina lähellä ystävä, joka on juuri samanikäinen ja käy läpi samaa kehitysvaihetta.

Joten vaikka he joutuvat vauva-aikana odottamaan sisaruksensa takia toisinaan, on heillä toisissaan valtava tuki myöhemmin. Isossa kuvassa he varmaankin jäävät voitonpuolelle läheisyysasiassa, kun saavat sitä toisiltaan niin paljon.

Kun he olivat aivan pieniä vauvoja ja halusivat olla molemmat sylissä yhtä aikaa, hoksasin jossain vaiheessa laittaa ne pinnasänkyyn katselemaan toisiaan. He rauhoittuivat usein siinä köllötellessään. Enää se ei oikein toimi, koska he tarttuvat toisiaan naamasta, kääntyvät ympäri ja potkivat toisiaan päähän tai purevat vaikkapa sormesta. Yritykset päättyvät aina valtavaan parkuun.


Accept any help you can get. This one I wrote already on the previous post and I’m glad I realized it already when I wasn’t too tired. With a heavy fatigue I’m not sure if I would have had the strength to search possibilities of getting help from the city. We’ve had a nanny helping every week, and my mother in law has come monthly for a couple of days. Now we have a nurse student coming for a training period and we’ve had friends and family helping regularly.

I’m not going to say that we could not have made it without them. It’s insulting for anyone who doesn’t get help. We would have made it even without any help (and so will you if you have to) but boy am I glad we got it.

Don’t worry about messy home. Everyone will understand. Invite them in anyways.

Ota vastaan kaikki apu, mitä voit saada. Tämän kirjoitin jo viime postauksessa ja olen niin tyytyväinen, että ymmärsin tämän jo ennen kuin olin ihan loppuunväsynyt. Jäätävissä univeloissa en olisi jaksanut alkaa selvitellä, mistä voisi saada apua. Meillä on tosiaan ollut lastenhoitaja joka viikko, anoppi on käynyt muutaman päivän kuukausittain. Nyt on tulossa opiskelija harjoittelemaan ja lisäksi on ystäviä ja perheenjäseniä ollut apuna tarpeen mukaan.

En tahdo sanoa, etteikö oltaisi selvitty ilman apuakin. Se on loukkaavaa niitä kohtaa, jotka eivät apua saa. Oltaisiin varmasti selvitty (ja niin selvitä sinäkin jos täytyy) mutta oon mä kyllä kiitollinen kaikesta avusta mitä ollaan saatu.

Älä murehdi kodin siisteydestä. Kaikki ymmärtävät kyllä. Kutsu apu sisään jokatapauksessa.


I wish I could tell you more general advice for twin life but twins are usually as individual as singletons. Some sleep well, eat well and develop as they should, others have their challenges.

But here is something I’d like to say to you:

Don’t worry, it will go well,
You can do it  and
You are enough, just try your best.

Have a nice week!

Mannamaria

P.s These photos are from our date last week.

Osaisinpa kertoa muita yleisiä neuvoja kaksosarkeen mutta kaksoset ovat yhtä yksilöllisiä kuin yksösetkin. Toiset nukkuvat ja syövät hyvin sekä kehittyvät niin kuin pitää, toisilla on oman haasteensa.

Tämän haluaisin kuitenkin sanoa sinulle:

Älä huoli, hyvin se menee,
Selviät kyllä ja
Sinä riität, yritä vain parhaasi.

Mukavaa viikkoa!

Mannamaria

P.S. Kuvat ovat viime viikon treffeiltä.

2 thoughts on “To anyone expecting twins, part. 2

  1. As you know I don’t have twins. But. I have 3 girls and it took me few years to accept that someone (from family and friends, like god mother) want’s to take a picture with them. And I had a situation where a compleat stranger took a picture of my 3 little girls jumping around in the park. That was our first time in the city park and the last one. We are living in the countryside and don’t need a park for “be with Mother Nature”. And some called me overprotected and crazy mother. BUT I don’t care. Now I feel stronger and girls are bigger and it’s a bit different. But first 4 years – no pics with strangers, no pics on Instagram or FB.

    Liked by 1 person

    • I know what you mean! I’m ok with family and friends taking photos of them as long as they don’t publish them anywhere.

      But I don’t understand why anyone would like to take photos of kids they don’t know! I wouldn’t have control over what they do with the photos and for that reason it’s definitely no.

      We do go the public playgrounds because I like the social aspect of it and also there are other toys than at home but I try to be careful with this.

      Also no photos with their faces to social media, I agree on this one too! 🙂

      Liked by 1 person

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s